27. helmi, 2013

Nuoruusmuistoja

Poikkesin työmatkalla katsomassa ensimmäistä pidempiaikaista asuntoani. Asunto oli työnantajani, astuessani nykyiseen ammattiini 25.7.1985. Autoni oli Ford Cortina vuosimallia -71. Patjakäärö takapenkillä, paistinpannu, kattila ja mustavalkotelevisio. Siinä oli nuoren miehen muuttokuorma. Intoa ja paloa oli sitäkin enemmän, sillä kyseessä oli ensimmäinen kunnon työpaikka.

Asuntoon tuli kylmä vesi ja meni myös. Ylellisyydeksi voitaneen lukea vesivessa.Huoneitakin oli ruhtinaallisesti kolme kappaletta.Kalustaminen taisi olla se isompi ongelma. Peseytyminen tapahtui ulkosaunassa, jonne vesi piti vetää letkulla päärakennuksesta. Ei muuten haitannut. Sanoisin, että tuntui juhlalliselta. Elon taival oli alkanut.

Nykyään pitää mennä piilopirtille, että saa nauttia samoista asioista. Sellaista se elämä on.

Kuvassa oikealla ylhäällä ensimmäinen ikkuna, makuuhuone. Toinen ikkuna keittiö. Alakerrassakin oli asukkaat.