8. marras, 2012

Niitä/näitä

Viikot kuluvat, niin ettei huomaakaan. Viime viikonloppuna varustauduin talventuloon asentamalla Fordsoniin ketjut. Ei pääse talvi yllättämään. Se olisi perinteistä puhdetyön aikaa. Kirvesvarsien veistoa ja joulahjojen tekoa. On valitettavaa, että käsityön perinne on hiipunut. Tosin ei niitä kirvesvarsia tämän päivän olohuoneessa kauan saisi veistää. Selitys tuokin.

Muistan lapsuudesta, kuusikymmentäluvulta, kun isäni kävi ahkerasti tähän aikaan Kukkasmäen Nion (Nikodemus) pajalla iltaisin. Sain lahjaksi jouluna potkukelkan, joka oli pajalla valmistettu. Itse en saisi sellaista toimeksi, vaikka nykyään on koneet laitteet joilla työ sujuisi vaivatta. Nyt on kansalaisopistot yms, joissa voi harrastaa. Ne tekevätkin arvokasta työtä, jota välttämättä ei osata tarpeeksi arvostaa.

Onhan maailmalla tapahtunut suuriakin asioita. Obama sai toiset neljä vuotta ja rakastaa vaimoaan enemmän kuin koskaan (omien sanojensa mukaan). Eikä siihen tarvittu sen enempää kuin toinen kausi Amerikan presidenttinä. No, Obamaa itsekin kannatin, vaikken saanutkaan äänestää.