16. marras, 2020

Lukutoukkana

Viime viikkojen aikana innostuin lukemaan pari kirjaa. Mustien Joutsenten vuosi, jossa entinen pääministeri Esko Aho kertoo 1991 tapahtumista. Toinen kirja oli Neloset. Kirjaa kertoo 1951 Isoonkyröön syntyneistä Jouppilan Nelosista ja heidän elämästään mieleltään järkkyneen äidin kanssa.

Ahon kirja kertaa Neuvostoliiton romahtamista ja nuoren päämisterin taipaleesta konkurssin partaalle ajetussa suomessa. Laman syynä oli edellisen, Holkerin ja Sdp.n hallituksen täysin holtiton rahan jakaminen ja rahamarkkinoiden vapauttaminen. Kuvaavaa on, että 1991 alkuvuoden vaalien jälkeen Sdp luikki käpykaartiin, eikä suostunut hallitusvastuuseen. Tämä johtui siitä, että seuraava hallitus joutui tekemään kipeitä päätöksiä heidän täydellisen hölmöilyn jälkeen. Tänä päivänäkin tapaa ihmisiä. joille on syötetty, että Aho vei suomen lamaan. Sitä se täydellinen tietämättömyys teettää.

Neloset olikin sitten hieman dramaattisempaa luettavaa. Kirjan on kirjoittanut nelosten tyttö, joka syntyi ensimmäisenä. Hänen elämänkulutustaan kirjaa pääosin kertoo. Jostain syystä mieleltään epävakaa äiti alkoi vihata tyttölastaan. Isä ei kaikesta tiennyt ja oli hyvänlainen. Minun mielestä hieman vellihousu. Huonoista olosuhteistakin voi nousta menestykseen, vaikkakin lapsuus selkeästi jälkensä jättää. Kannattaa lukea.