18. touko, 2020

Muistoja Karpaateilta osa 52. Kohti Virtoja osa 2.

Elettiin syksyä 1984 ja olin muuttanut Virroille. Kurssipaikkana oli taidetakomo Haapsalo. Se oli juuri sellaista kurssittelua kuin olin pelännytkin. Takomolla oli intresseissä muuta kuin opetus, mutta jotain sieltäkin tietysti käteen jäi. Oppi ei koskaan ojaan kaada. Muutamat tuuliviirit, lyhdyt ja takkavälinesarjat elävät vieläkin elämäänsä. Tosin, itselläni ei ole ainuttakaan.

Paja opiskelu oli hyvin pitkälti kylmän raudan taivuttelua, joita sitten mig-hitsillä heppailtiin toisiinsa. Jokainen on joskus nähnyt hiilihangon tai löylykauhan varren, joka on väännetty korkkiruuville. Niissä ei minun mielestä paljon sepän taitoja vaadittu.

Kevättä kohden väki kurssilta alkoi kadota. Joskus luottamusmiehenä ollut kaveri masinoi epäuskoa porukkaan Haapsalon motiiveista. Hän oli ottanut kerrostalo yms urakoita rappukäytävien kaiteiden osalta. Näitä hommia oli ympäri suomen. Itse en niihin ehtinyt, sillä uudet tuulet kutsuivat. Myöhemmin Haapsalo oli televisiossa, jossa hän arvosteli ankarasti työvoimahallintoa jne… Kurssi oli keskeytetty, kun oppilaat lähtivät.

Olin kevään aikana taas vilkuillut MaasTullia. Siellä oli työpaikka tarjolla kohtuullisen isolle tilalle Haapamäelle. Tilalla oli kaalinviljelyä ja siitoskanala. Olin Petäjävedellä seuraamassa seppien suomenmestaruustaontoja, kun kyseinen isäntä ajoi paikalle varta vasten palkkaamaan minut töihin.

Näin lähdin taidetakomolta ja löysin itseni ”Juho maajussille morsian” Vaissilta

https://www.nauris.fi/maajussille-morsian-juhon-paatos-voi-estaa-rakkauden-en-nae-muuttamista-pois-vaihtoehtona

https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006217280.html

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/1082acf1-abe2-46da-801d-c76ff0b0297c

https://www.vaissi.fi/tarina/