5. kesä, 2019

Hienosäätöä

Viehtymykseni vanhoihin traktoreihin on perua nuoruusvuosilta. Vaikka tietysti asia voisi olla päinvastoinkin. Niin monta kertaa tuli ketjujen ja puutukin avulla Majoria suonsilmästä ylös kangettua Aitain-nevalla. Ihme, että tuossa urheilumuodossa henkikulta säästyi. Monesti tapaturma oli enemmän kuin lähellä.  Rutari, Santaharjun takana oli varma arpa, keväin ja syksyin. Aina "savupiippua" myöden. Jos et ollut tarkkana, niin kaivurilla sai Majorin ylös tonkia.  Kyseessä oli vanhat suomaat, joissa ei oikein vedelle ollut laskusuuntia.

Korjasin syystalvella hankkimasta Fergusonista pari kosmeettista haittaa. Jalkakaasua ei ollut. Tilasin englannista ja asentelin. Hieman piti ensin tuumailla, mutta kyllä se sinne sopi. Vivusto vaan piti olla säädetty melkein millilleen oikein. Astinlautaa piti hieman muokata, mutta sekin onnistui vapaa-ajan sepältä.

Toinen asia oli kolmipisteen lukkolaite. Se melkein kaikista Ferguista puuttuu. Ilman sitä, moni hajotti vetovastustunnustelun. Kolmipisteestä menevä tanko hydrauliikkaan saatiin poikki vetämällä jotain raskasta tahi äkkirykäisyllä. Tuosta pisteestä yleensä vedettiin naapurin Majoria laskuojasta.