24. loka, 2018

Palautetta

Tuntuu hyvältä saada positiivista palautetta. Sitä toista elämässä tulee jokaiselle riittävästi, pyytämättä ja tilaamatta. Sitä pysähtyy miettimään, miksi meille on niin vaikeaa antaa työyhteisössä tai perheen piirissä positiivista palautetta. Ehkä se on vuosisataista suomalaista perintöä. Lapsille sitä nykyään on opittu antamaan. Positiivinen palaute ja kannustaminen ei maksa mitään. 

Minulla on lukematon joukko entisiä asiakkaita jo eläkkeelle siirtyneitä. Osasta on tullut hyviä ystäviä. Eilen mieltäni lämmitti, kun yksi tällainen soitteli ja kyseli kuulumisia. Kertoi odotelleensa, (2 vuotta) että poikkeaisin kahville. Konjakkipullokin odottelee ja hän haluaisi lopettaa siitä pölyjen pyyhkimisen. 

Harmaa syksyinen työpäivä sai uudenlaisen piristyksen. Ainakin kyseisen soittajan kohdalla olin ilmeisesti onnistunut työssäni.