15. maalis, 2018

Havainnointia

 

Reissumiehelle on muodostunut vuosien varrella erilaisia kantapaikkoja. Toisissa syödään ja joissakin poiketaan hakemaan kuppi mokkaa. Sellaiset paikat jossa paikalliset käyvät ruokatunnilla ovat parhaita ruokailua ajatellen.  Ruokaileen mennessä jätän matkapuhelimen yleensä aina autoon. Näin voi katsella ympäristöä ja tuumailla maailman menoa. 

Ulkotöissä olevat tulevat heijastinvaatteissaan. Jotkin niistä saattavat vielä heijastaa. Tupakkamies vetää hätäiset henkoset autosta tullessaan ja nakkaa natsan lumihankeen. Ruokailemaan mennään nopeasti. Ruoka otetaan sujuvasti lautaselle mättäen ja syöminen tapahtuu useasti hiljaisuuden vallitessa. Yhtä nopeasti poistutaan paikalta. Tupakkamies vetää jälleen nopeat henkoset, nakkaa natsan lumihankeen ja ehtii muiden mukaan.

Eläkeläispariskunta saapuu. Jalkoja kopistellaan puhtaaksi vielä oven sisäpuolellakin. Ovensuussa suoritetaan ruokailupaikan skannaus ja keskinäinen neuvonpito siitä, mikä olisi paras pöytä ruokailun toimittamiseksi. Kehon- ja suun liikkeistä päätellen rouvalla on paras ammattitaito paikan valinnassa. Kun tästä on saavutettu jonkinlainen yhteisymmärrys, niin yleensä rouva syöksyy varaamaan pöydän ja mies menee kassalle maksamaan. Tyyriin näköisenä rouva istuu käsväskyn kanssa pomppa päällä pöydässä. Saatetaan se tietty poiskin ottaa. Toinen hyvä vaihtoehto pöydän varaamisen on tuoda tarjotin pöytään, jossa on herran -70 luvulla ostettu base-ball lippis. Ruoan ottaminenkin on sitten oma tarinansa. Kestää oman aikansa, kun jokainen kansi on avattu ja tuijotettu pythonin lailla sisältöä. Tämän jälkeen käännetään kauhalla eväitä ja katsotaan onko kyljyksen alapuoli samanlainen kuin päällypuoli. 

Sitten saapuu paikallisen K-Raudan omistaja. K- kauluspaita päällä ja rintataskussa viisi kynää. Hieman pyylevän vatsan päällä aavistuksen lyhyeksi solmittu solmio. Puhelin korvaan kiinni kasvaneena laittaa ruokailulistaan nimensä. Pää kenossa toisella kädellä tarjotinta kantaen etsiytyy kantapöytään. Matkalla pitää nyökkäillä tervehdyksiä ympäri ruokalaa. Saavutus sinänsä, puhelin ei putoa pään ja olkapään välistä.  

Yhtäkaikki, jokainen saa ruokailun suoritettua ja veren sokerin nostettua. Kukin omalla tavallaan