5. syys, 2017

Katkeruuden Apostolit

 

Neljällä eri vuosikymmenellä olen saanut toimia erilaisten ihmisten parissa ja saan edelleen.

On rikkaus tavata erilaisia ihmisiä ja tehdä omia havaintoja. Nyt kerron eräänlaisesta huomiosta, ihmistyypistä, joka on katkeroitunut. Katkeroituminen ja tapauksesta riippuen, jopa vihanpito on koko elämän mittainen työsarka. Se on voinut alkaa tapahtumasta, sanoista tai teoista.

Yleensä tällaisilla ihmisillä elämä kulkee hyvin pientä ympyrää. Taivastellaan ja kulutetaan aikaa miettimällä muiden tekemisiä ja sanomisia. Ajatusmaailma kulkee kivikosta toiseen. Tukea omille mielipiteille ja aivoituksille haetaan lähipiiristä. Tässä tulee vastaan se kaikkein surullisin piirre. Monesti omat luutuneet käsitykset ja ennakkoluulot siirretään myös jälkipolvelle. He sitten jatkavat omassa elämässään tätä loistavaa perinnettä.

 

Nämä oman elämänsä sankarit eivät ymmärrä edes laihan sovinnon merkitystä. Näin elämä valuu tiimalasissa vääjäämättömästi. Hyvää kuitenkin on se, että kuten dementiapotilaalla, itse ei huomaa mitään kummallista. Silloin se ei vaivaa