27. loka, 2016

Osta viisaasti omasta pitäjästä

 

 

 

 

Näin yritykset useasti markkinoivat itseään. Totta, silloin eurot ja työpaikat jäävät paremmin omaan pitäjään. Aina toteuttaminen ei vain ole niin yksinkertaista. Muutama omakohtainen kokemus.

 

Joskus -90 luvun loppupuolella olin tulossa töistä kotiin,. Päätin poiketa paikallisen kalasavustamon tehtaanmyymälässä ostamassa savukalaa. Astuin liikkeeseen ja painoin hälytyskelloa, jotta minua tultaisiin palvelemaan. Odotellessa katselin kalatiskiä jossa sininen raatokärpänen iloisesti leikki. Lennähteli ja pörähteli vekkulisti kalasta toiseen. Katsoin kattolamppua ja totesin ettet ole ensimmäinen vieras täällä. Luikahdin vähin äänin ulos ja päätin etten tuon firman kalaa osta.

Kymmenen vuoden boikotin jälkeen kerroin itselleni, että tuollainen pitää unohtaa ja suosia oman pitäjän liikettä. Menin ko. liikkeen kojulle torilla. Myyjä nosti uutta kalalaatikkoa tiskille ja heitti äyskärillä jäämursketta kaloille. Kas, raatokärpänen siinä lepäili selällään kuolleena. Boikotista tuli pysyvä.

 

Innostuin ilmalämpöpumpusta. Huoltovarmuudenkin takia se täytyi ostaa omasta pitäjästä. Takuuaikana siitä kärähti piirikortti. Tällä välin myyjäliike oli vaihtanut maahantuojaa ja riitaantunut edellisen kanssa. Kesti kuukauden, kunnes saivat uuden kortin toimeksi. Kului pari vuotta ja kone hyytyi jälleen. Myyjäliikkeen huoltomies paikalle. Hän tutki muutaman tunnin konetta, eikä löytänyt vikaa. Hän jätti koneen purettuna ja lähti miettimään vikaa. Viiteen viikkoon ei kuulunut mitään. Sitten ei ole enää tarvinnutkaan kuulua. Päädyin toisenlaiseen ratkaisuun.

 

Tutustuin paikalliseen autokauppiaaseen erään luottamustoimen yhteydessä. Autonvaihdon tullessa ajankohtaiseksi kerroin ostavani häneltä uuden auton mikäli hinta olisi kilpailukykyinen. Parisen kuukautta hioimme kauppaa. Viime metreillä kauppa oli enää 100 eurosta kiinni. Töistä kotiin palatessa päätin, että nyt se kauppa tehdään. Soittelin kauppiaalle, että laita paperit kuntoon tulen laittamaan pukstaavini. Tämä virtuoosi alkoi köhiä puhelimessa ja sanoi, että on pieni ongelma. Hän oli laskenut auton hinnan väärin, 2000 euroa liian alhaiseksi. Nukuin yön ylitse ja puhalsin aamutuimaan liikkeeseen ja sanoin” ystäväni, näin unta, että sinä tosiaankin laskit väärin. Sovitaanko, että laitamme vanhan hyvän tavan mukaan vahingon puoleksi ?”. Ei sopinut.

Jostain kumman syystä en kyseisen liikkeen palveluja ole tarvinnut. Kauppias oli liikkeen omistaja ja kaupunkimme kirkkovaltuustossa.