17. kesä, 2012

Veri punnitaan

Minulla alkaa olla työhistoriaa jonkun verran jo takananpäin, kuten myös tätä kaalimaan tallaamistakin. Kilpailevissa yrityksissä toimineena tutuiksi ovat tulleet  lukuisat työyhteisöissä toimivat henkilöt. Tosin, olen aina ollut hieman eristäytyvä erakko, vaikkakin ulospäin suuntauva olenkin. Työyhteisöissä on aina ns. lieroja, jotka yrittävät tuppautua lähellesi. Ovat mielinkielin ja  heidän mielestä olet parasta a-luokkaa, ainakin puheissa. Sitten kun tulee se päivä, että poistut ko. työantajan palveluksesta tulee "kili kili kello" ääneen. Juostaan syömisestä toiseen ja huoneesta seuraavan kertomaan, kuinka huono olet ollutkaan. Mistä tällainen toiminta johtuu ? Ylensä ko ihmiset viettävät huomattavan osan työajasta sosiaalisessa mediassa. Valittavat kovaan ääneen työn paljoutta ja tuovat yrityksen johdolle tiedoksi omaa erinomaisuuttaan. Todennäköisesti itsetunto on huonosti kehittynyt. Oman elämän hallinta ja elämäntavatkin ovat hieman sirpaleisia. Huomion kiinnittämisellä toisiin saadaan oma ego hetkellisesti nousemaan. Ongelmana vain on se, että ympäristö yleensä ymmärtää missä mennään. Samoja oireita löytyy paljolti yhdistystoiminnassa ja politiikassakin. Lienee kuitenkin niin, että karavaani kulkee ja rakkikoirat räksyttävät.

Vuosikymmenien varrella on myös tullut tosi ystäviä. He eivät ole elämän myrskyissä unohtaneet, vaan jaksaneet pitää yhteyttä. Ratkaisevissa käännekohdissa on tullut aitoa kannustusta. Näissä käänteissä on moni veri punnittu. Joten on enemmän kuin paikallaan sanoa, kiitoksia....