16. elo, 2014

Jälleen kartalla

Loma lähestyy loppua, niinkuin se aina ennemmin tai myöhemmin. Olin tilaipäisesti hetken aikaa rapakunnossa, mutta nyt taas kaikki koneet käyvät yskimättä. Tällä viikolla täytyi tehdä töitä jo talvenkin varalle. Talven polttopuu varastot piti täydentää. Olin sopinut, että klapinikkari tekee minulle 3 säkkiä kunnon koivunklapia. Hakumatkaa 25 km. Fordsonilla oli ajatus hakea, siinä kun on tuota raakaa voimaa toistakymmentä hevosta enemmän kuin Zetorissa. Työskenteleviä sylintereitäkin yksi enemmän. En kuitenkaan saanut takavaloja pelaamaan, joten kärryjen eteen oli valjastettava Zetor. Kärryt olivat hieman raskaat Zetorin vedettäväksi ja savua tulikin kuin Inkoon hiilivoimalan hormista. Zetor selviytyi urakasta kuitenkin kunniallisesti. Loppumatkasta satoi vettä kaatamalla. Lippa silmillä ja pää kenossa kaartelin kuitenkin kotipihaan. Märkänä kuin uitettu koira.

Loppuviikosta mummulan nurmikko odotti jälleen leikkaajaa. Oma urakkansa sekin, kun kesän hoitaa kahden talon nurmikoita. Etäisyyttä kuitenkin on 120 km. Se työ kuitenkin on vanhan velan maksua, niinkuin kuuluukin.