3. joulu, 2013

Jälkilöylyjä

Viikonlopun luokkakokouksen jälkeen soittelimme eilen, silloisen huonekaverini kanssa. Mielenkiintoista miten keskustelumme rullasi, kuin noita vuosikymmeniä ei olisi välissä ollutkaan. Muistelin, että tulimme erittäin hyvin juttuun. Ihmettelimme yhteen ääneen, kun ei ole yhteyttä pidetty. Siihen tietysti on selitys. Tuossa iässä maailma vie mennessään. Ammatinvalinnat, perheen perustamiset yms. Nyt taasen on paremmin aikaa ja arvata saattaakin, että suunnitelmia tehtiin. Luulen, että ensi kesänä auton nokka on jossain vaiheessa kohti napapiiriä.