4. elo, 2013

Syntymäkonnuilla

Kolmipäiväiset Karvia päivät ovat jälleen osa historiaa. Ilmat olivat suotuisat ja tapahtumia moneen makuun. Omalta osaltani merkittävin oli perjantain vanhojen ajoneuvojen paraati. Tosin, hienoa oli myös vanhoja tuttujakin tavata. Kaikkea en kerinnyt. Yhden merkittävän kahvikutsun jouduin jättämään myöhemmälle syksylle.Paljon pieniä hyödyllisiä töitäkin tuli tehtyä. Mökkisaunan lauteilla mietiskelin lapsuuden kesiä, metsätöitä ja heinänseivästystä. Hyttysiä ja paarmoja oli suut silmät täyteen. Vannoin useasti, että kun maailmalle pääsen, niin nokkaani en lähellekään Kiviniemen mäkeä tuo. Nyt siellä oleminen on rauhoittavaa. Pikkuasiat eivät häiritse.
Luonnon seuraaminen ja tapahtumat siellä ovat mielipuuhaani. Illan hämärtyessä kaksi lepakkoa saapuu lammen ylle ruoan hakuun. Keväisen koppelon pesintä oli onnistunut. Viisihenkinen poikue oli emon kanssa tiellä. Ilmeisen närkästyneenä minulle, kun aina osun autoni kanssa paikalle. Aitoja asioita, niin se on.