22. kesä, 2013

Juhannusaattona

Juhannus on vahvasti meillä suomalaisilla erilaisten perinteiden sävyttymä. Jokaiselle on vuosien kuluessa muodostunut omanlaisensa. Yksi tärkeä asia lienee sauna.

Omiin perinteisiin on kuulunut meno anoppilaan, jonne sitten on kokoontunut muitakin. Nyt kuitenkin tein poikkeuksen ja pysyttelin kotimaisemissa. Lapset olivat molemmat ensimmäistä kertaa muualla. Aatto-aamuna kiirehdin torille ostamaan vihtaa. Sen valinnassa olen tarkka (isän peruja) Vihdassa pitää olla hyvin kouraan sopiva kahva. Kooltaan sen täytyy olla sellainen ettei koko saunaa vihdota samalla kertaa. Siteenä tietysti vitsa. Helposti tuo löytyi palkitulta vihtamestarilta. Uuttaperunaa piti myös ostaa. Siikliä tietysti, joka oli hinnoissaan 9 eur kg. Hintansa väärti kuitenkin. Ja mansikoita. Lopuksi kävin kahvilla torikahvilassa ja seurailin pikkukaupungin elämää.

Leppoisan saunottelun ja syömisen jälkeen istuinkin iltaa ulkosalla. Hyvää musiikkia ja lasi, kaksi Stolichnayjaa. Suomen suvi oli jälleen parhaimmillaan.