A. Aallontien ajatelmia. Jokaisen blogikirjoituksen otsikkoa klikkaamalla tekstiosan alaosaan ilmestyy mahdollisuus tykätä blogista tai kommentoida blogia.

11. maalis, 2021
11. maalis, 2021

 

Isäni ja äitini lähtivät aikoinaan nollapisteestä. Kotoa ei saatu mitään. Ostivat pikku torpan, jossa peltoa oli 0,8 ha ja metsää 0,5 ha. Asuntona oli hirsirakenteinen talo, käsittäen tupakeittiön ja makuuhuoneen. Vesi oli kaivossa ja kaikki hienot sosiaalitilat ulkona.

Yhdestä lehmästä lähdettiin ja lopuksi tuolla asuinpaikalla niitä oli kaksi ja joutokarja. Äiti hoiti noissa oloissa parhaimmillaan 4 lasta ja karjan. Tämän lisäksi äiti osti pankkilainalla kutomakoneen, jolla sitten kutoi ihmisille tilauksesta villapaitoja ja silloin tarvittiin talvisin myös villahousuja. Jo tuolloin, jotkut lupasivat maksaa työn ensi viikolla, kun olivat valmiin tuotteen hakeneet. Onneksi se kuitenkin oli harvinaisempaa. Isä kävi töissä tilan ulkopuolella hankkimassa lisätienistiä mm. kaivoi lapiolla tieojia jne.  Myöhemmin vanhemmat ostivat useaan otteeseen lisää maata ja muutimme muutaman kilometrin asuinpaikkaakin. Siellä syntyi vielä yksi perheenjäsen lisää.

Isä oli satakuntalainen, suurperheestä jossa oli toistakymmentä lasta. Kasvatustyöstä vastasi perheen äiti, joka oli kohtuullisen ankara. Tietysti aika ja olosuhteetkin olivat hyvin haasteelliset. Kasvatusmetodit olivat olosuhteista ja vallinneista oloista johtuen tietyllä tavalla tunneköyhiä. Päähuomio oli pakko kiinnittää lähinnä jokaiseen päivään ja siihen, että perhe eläisi ja olisi jotain syötävää henkensä pitimeksi. Nämä kun olen laittanut omaan kontekstiin, niin olen oppinut ymmärtämään omaa isääni paremmin ja oma katsomukseni on myös laajentunut.

Äiti taasen on syntyperäisiä lapualaisia. Enemmän avoimuutta, enemmän ystäviä ja laaja sydän. Koti ja ruokapöytä avoin kaikille.

Vanhempani joutuivat omalta osaltaan taistelemaan toimeentulon ja perheen elämisen puolesta. Tästä minulla on selviä muistikuvia 60-70 luvun taitteesta. Näistä kaikista muodostui myös kasvatuksen kokonaisuus ja se, että millaisia äijiä perheestä sitten maailmalle lähti. Jätän kuitenkin muiden ruotimisen ja keskityn tulevissa silloin tällöin oman matkani käsittelemiseen.

23. helmi, 2021

 

Euroopan unionin ulkosuhteista vastaava komissaari Joseph Borrell käväisi muutama viikko sitten Venäjällä. Ajatuksena oli hieman kouluttaa venäläisiä ja kertoa heille kaapin paikka. Borrell sai kuvainnollisesti kunnon selkäsaunan. Samaan aikaan vierailun kanssa karkoitettiin eurooppalaisia diplomaatteja. Lavrov kertoi Borrelille laveasti eurooppalaisista epäoikeudenmukaisuuksista ja poliisiväkivallasta.Lehdistötilaisuudessa Borrell jäi täysin  sivupiitalle ja tupaan kakkineen mopen asemaan.  

No, ei hätää. Viime viikolla meidän Pekka teki myös visiitin Venäjälle. Ennakkoon  hän oli kertonut sanovansa suorat sanat venäjällä. Vahvistamattoman tiedon mukaan Putinilla ja Lavrovilla olikin vatta vekkulilla, kun odottivat, mitä tuleman pitää.

Euroopan unionia Venäjä ei pidä oikein minään, siksi se pyrkii hajoittamaan ja harrastaa suoraan kahden keskisiä neuvotteluja. Meillä Niinistö on järkevästi pitänyt hyvät suhteet itään. Nyt se näkyi niin, etteivät venäläiset harrastaneetkaan nöyryytyspolitiikkaa Haavistoa kohtaan. Haavisto sai kertoa Eu.n ja Suomen kannan Navlnyihin ja Krimiin liittyen. Näitä kantoja venäläiset eivät ennestään olleet kuulleetkaan. 

Meillä ylistettiin kovasti Haaviston vierailun onnistumista ja Haavistoa. Minulle jäi hieman epäselväksi se, että mitä matkalta jäi käteen. Vapautettiinko Navalnyi, tuliko Krimi jälleen osaksi Ukrainaa ? Vierailu oli vastavierailu ja ulkoministeri teki tehtävänsä, sen enempää tuossa ei ollut.

Ps. Spede jo aikoinaan ymmärsi idän politiikkamme realiteetit https://www.youtube.com/watch?v=uedd8wKvYIo

 

15. helmi, 2021

Jo vuosikymmeniä sitten haaveilin, että jonain päivänä minulla on kolmen suuresti arvostamani valtionpäämiehen kuvat. Nyt ne ovat Jämin toimiston seinällä.
Toinen asia on hattukokoelmani. En tiedä syytä, mutta jo nuoruudessani hatut olivat juttuni. Sain hetkellisesti jopa keskikoulu aikana hattumuodin aikaan. Monessa talossa kollattiin isoisän hatut. Hulluutensa kullakin.

2. helmi, 2021

 

Nyt paljastui uusia käänteitä elpymisvälineestä koskien Siikaisten kunnan ja pääkaupunkiseudun välillä neuvoteltua sopimusta. Siikaisten kunnanjohtaja Laveka Vinne oli ollut Vantaalla humpalla ja illastamassa ”kaljupäiden kiitoradalla”(Sokos hotel Vantaa) Manna Sarinin  ja Sannika Aarikon kanssa. Vihdin ja Nummelan vanhapoika isännät olivat pyörittäneet Sannika Aarikkoa  polkan tahdissa ja oli siinä taidettu salsan tahtiinkin lanteita heilutella. Kolmikko poistui iloisissa tunnelmissa Hotelli Vantaalta vasta aamun pikkutunneilla. Pieni episodin poikanen oli vielä meinannut  tulla ulkona. Siellä oli porukalla alettu korjailla Sannikan asustetta, kun hyyskäreisun jälkeen sukkahousut oli takaa vahingossa jääneet talvitakin päälle. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Seittemän päivää lehti.

No, ennen irroittelua oli ehditty myös keskustella. Siikainen on korona aikana ottanut rutosti velkaa pitääkseen teollisuuden pyörimässä ja ettei irtisanomisiin jouduta. Kuntalaiset ovatkin kiitettävästi juoneet Leppijärvellä valmistettua plastiikipussi kiljua. Sitä on terästetty Karin havupuu-uutteella. Toisin sanoen, kuntalaiset ovat hyvin kantaneet kortensa kekoon.

Mutta, kun kunnalla ei nyt sitten olekaan mennyt huonosti, niin se saa tuosta elpymisvälineestä vain 2,5 miljoonaa. Alkuperäisissä neuvotteluissa, joita kuntalaisille esiteltiin oli kerrottu, että nyt tulee rahaa... 3,2 miljoonaa. Seitsemän miljoonaa euroa Siikaislaiset ottavat pääkaupunkiseudun tukemiseen ja saavat siis takaisin 1,5 miljoonaa omaa rahaa. Kallista on humppa.