A. Aallontien ajatelmia. Jokaisen blogikirjoituksen otsikkoa klikkaamalla tekstiosan alaosaan ilmestyy mahdollisuus tykätä blogista tai kommentoida blogia.

25. marras, 2022

 

Lapsuudenkotini naapurissa navetta paloi ensimmäisen kerran kuusikymmentäluvun lopussa. Silloin siellä tuleen jäi sikoja, lehmät olivat laitumella. Se oli kesäaika. Meillä oli silloin äidin eno Kanadasta käymässä ja muistan, miten hän juoksi peltojen yli ämpäri kädessä apuun. Ei tainnut paljon ämpäri auttaa, mutta amerikkalainen tapa, ainakin elokuvissa..

Tilalle rakennettiin uusi navetta, joka paloi elokuussa 1993. Olin kesälomalla. Rakentelin korpimökkini saunaa ja asustelin perheeni kanssa lapsuudenkotini mummonmökissä. Jonain iltana vähän ennen puolta yötä nousi ankara ukonilma, joka monesti tuolla kohtaa viihtyi pidempään. Muutaman kerran räsäytti niin lähellä,  että sänky tärisi. Nousin vuoteesta ja menin katsomaan ikkunasta. Puiden lomasta näkyvät liekit nousivat kohti taivasta. Pelästyin ja menin ulos, kun näytti, että kototaloni olisi  tulessa, mutta se olikin naapurin navetan päässä oleva suuli.

Puin kiireellä ja loikkasin polkupyörän selkään. Saavuin palokunnan kanssa samaan aikaan. Emäntä huusi rappusilla, että lehmät on laitumella, mutta joutokarja on navetassa päästään parressa kiinni. Suuli paloi hyvää vauhtia ja sinne talvea vasten kerätyt heinät.

Menin juoksujalkaa navetan ovista sisään. Siellä olikin jo kaksi naapurin miestä katkaisseet nailoniset kytkyimet eläinten kaulasta. Kumpikin seisoi ruokintapöydällä yrittäen hätistää eläimiä parresta. Se tosin ei onnistunut, koska hädän hetkellä eläin ei lähde tutusta paikastaan pois. Isännät eivät uskaltaneet mennä eläinten joukkoon parren puolelle, vaikka karjamiehiä olivat molemmat.

Moottorisirkkelin ääni kuului katolta, kun palomiehet leikkasivat peltiä, että pääsevät ruiskuttamaan vettä välikatolle johon tuli levisi. Navetan ja suulin välinen pariovi oli ulkoapäin tulessa ja savua tuprutti sisään. Monenlaiset äänet täyttivät kuulomaailmani.

Menin rivakasti parren puolelle eläinten sekaan. Puhuin rauhallisella äänellä . Otin oikealla kädellä sonnia sarvesta kiinni ja käänsin sen päätä poispäin. Samalla laitoin jalat vasten ruokintapöytää ja selkäni päin sonnin etulapaa. Jaloillani työntäen pakotin sonnin pois parresta käytävälle. Siellä se lähti heti liikkeelle ja saimme ohjattua takaovesta ulos. Näin toimien  saimme kaikki  kuusi parressa ollutta eläintä ja itsemmekin hengissä ulos.

Salama oli lyönyt pihakoivuun, josta se meni vieressä olevaa aitalankaa pitkin suulin seinässä olevaan paimenpoikaan sytyttäen tulipalon.

14. marras, 2022

 Nyt kun koronasta puhuminen tahi Ukrainan sodasta uutisoiminen ei ole enää uutta, niin on palattu jokapäiväiseen ilmastonmuutokseen. Se on totta, sitä ei voi kukaan kieltää.

Perustavaa laatua oleva virhe on se, että energia riippuvuutemme on yhä fossiilisissa. Miksi näin on ?

Tuuli, ydin ja vesivoima ovat tunnetuimpia fossiilittomia. Biokaasulaitokset ovat myös yleistyneet. Vihreät ovat mm.  kerran lähteneet suomessa hallituksesta vastustaessaan ydinvoiman rakentamista. Saksassa heidän äänekkäistä vaatimuksista johtuen päätettiin ydinvoimasta luopua kokonaan ja siirtyä venäläiseen maakaasuun. Suuri määrä saksan kotitalouksista ja teollisuudestakin mittava osa on maakaasun käyttäjiä. Tässä onkin juurisyy nyt vallitsevaan energiakriisiin, jonka jokainen suomalainen tuntee ja tulee tuntemaan järkyttävällä tavalla elinkustannuksissaan.

Meillä on se ongelma, ettemme voi vaikuttaa promillen vertaa maapallon ilmastoon. Ilmasto on yhteistä, sitä ei voi pysäyttää vain suomen päällä olevaksi massaksi. Kiina ja Intia rakentavat parhaillaan kymmeniä uusia kivihiilivoimaloita ja meidän pitäisi pallo pelastaa ? 

Hajoittaisitko vanhan talosi ja sen jälkeen aloittaisit uuden rakentamisen ? Heittäisitkö kenkäsi roskiin ja menisit pakkasella avojaloin ostamaan uusia ?

Tästä on kysymys. Mennään takapuoli edellä puuhun. Ensin pitää rakentaa uutta ja vasta sen jälkeen hajoittaa vanhaa. Muutoin kodeissa on talvella kylmää. Eilen tuulivoiman tuotto oli tasan nolla. Ei tuullut ja näin käy aina kireimmillä korkeapaineen mukanaan tuomilla tulipalo pakkasillakin. Talvea odotellessa. Se tulee ja yleensä muutaman viikon pakkasjaksokin

Huomata kannattaa myös se, että meitä viedään kuin kuoriämpäriä. Yara, Fortum, Neste ja Kesko julkaisivat historian parhaat neljännes vuosituloksensa. Yhtiöt rikastuvat meidän kustannuksella.

25. loka, 2022

 

Joskus 1970 luvun puolenvälin jälkeen naapurin isäntä ja emäntä olivat lähdössä etelään lomamatkalle. Hyvissä ajoin oli sovittu, että lomittaisin tuolloisen vävymiehen kanssa heidän lomansa ajan.

Isännällä oli aitassa piilotettuna pontikkavehkeet, joista olimme tietoisia. Siellä ne ruostumattomat olivat komerossa mattokasan alla. Tästähän kloppipojat saivat idean. Teimme 30 litran muoviastiaan rankkia käymään. Se rehattiin sikalan välikatolle savuhormin kylkeen hyvissä ajoin.

Tehtaan pystytimme kellarissa olevaan saunaan. Ainut ikkuna peitettiin pahvilla. Ammattitaito molemmilla oli hieman puutteellinen. Laitteet kyllä olivat erinomaiset. Kolonnin alapäässä oli lasimurskaa ja yläpäässä mittari. Valmis tuote tippui aktiivihiilisuodattimen lävitse. Kaasulla toimivalla keittimellä sai lämmön pidettyä tasaisena. Laskimme kahteen kertaan laittamatta vettä sekaan. Ihme, ettemme räjäyttäneet koko taloa.

Kahteen kertaan laskettuna rankista tuli muutama pullo viinaa. Itse en sitä juonut, kun tuohon aikaan alkoholin käyttöni oli varsin minimaalista. Etenkin pontikan haju sai minut voimaan pahoin lähemmin haisteltuna. Johtui ilmeisesti siitä, että olin koulun hipoissa sitä saanut maistaa ja oksentanut.

Talon vanhalle isännälle veimme pullon. Olimme muka saaneet ostaa, kun hänellä oli jatkuva tilaus. Ilmeisesti oli hyvää, kun hän sitä ”merkkiä” olisi halunnut lisää. Sitä nyt vaan ei ollut saatavilla tuon jälkeen.

18. loka, 2022

Vuosikymmenet suomea kiertäneenä on reissumiehelle tullut tutuksi mieleiset ruokapaikat. Abc.t olen suosiolla unohtanut, pois lukien Jalasjärven Abc. Siellä kysyin kokilta, että tuleeko heille ruokalistat annettuina ? Hän vastasi, että tulee. Tiedustelin sitten, että miksi teidän ruoka poikkeaa positiivisesti maultaan muista Abc.n ruokaloista. Vastaus yllätti, sillä hän sanoi tuunaavansa ruuat, koska ei halua tarjota asiakkaille sellaista mitä ei itsekään söisi. Loistavaa, kiitin häntä tästä.

Muutamia matkalla tarttuneita ruokapaikkoja. Tuli-Tauko Pudasjärvellä. Kotoinen ruoka, aina jälkiruuaksi myös lättyjä hillolla. Vihiluodon kala Limingassa. Loistavaa lohikeittoa saaristolaisleivän kera. Kotipata Karviassa tietysti, loistavaa kotiruokaa. Tulee syötyä yleensä liiankin kanssa. Wanha Brankkari Parkanossa, erittäin suositeltava. Honka Tradingin ruokala Honkajoella, kotoista, arjen sankareiden todellinen ruokapaikka. Täällä yllätin nuoren kokkinaisen.

Yhtenä ruokana tuolla oli maksakastiketta, jonka suuri ystävä olen. Sen teko on taitolaji. Täällä se oli enemmän kuin erinomaista. Miltei suli suussa. Lähtiessäni menin kassalle ja ylläni oli edustamani työantajan logolla varustettu takki. Kerroin, että minulla on kokille asiaa. Yleensä nämä pyynnöt tietävät kokille vaikeuksia. Niin kuviteltiin tälläkin kertaa. Hieman yli kaksikymppinen nuori nainen tuli kasvot vitivalkoisena. Kysyin, oletko sinä tehnyt tuon maksakastikkeen ? Ky…yyllä oli vastaus. Näytin takissani olevaa logoa ja kerroin olleeni elintarvikealalla yli 38 vuotta, joten uskonet, että tiedän jotain siitä ja sillä kokemuksella nyt puhun. Kiitin ja kerroin, että olen syönyt tänään yhtä elämäni parhainta maksakastiketta ja olen sentään joskus ollut hienoissakin ravintoloissa.

Nuoren kokkinaisen oli silminnähden vaikea pitää itseään koossa. Hän kiitti ja vilahti kuin kärppä takaisin keittiöön.

4. loka, 2022

 

En viime aikoina ole kirjoittanut politiikasta, enkä tuosta muusta maailman menosta, koska sitä jokainen lienee saaneen tarpeekseen tiedostusvälineistä. Jopa kyllästymiseen asti.

Törmäsin televisiota katsellessa termiin ”tavallista hyvää”. Mummolassa oli sellaista ollut, elämä. Tuota aloin itsekin miettiä. Nykyään pitää lapsille vanhempien keksiä tekemistä. Eikä pelkästään lapsille, sama pätee aikuisiin. Enää ei oikein osata vain olla ja pysähtyä. Viikonlopuksi pitää keksiä tekemistä. Kiertelemään ostarille, poniajelulle, huvipuistoon, teatteriin ja erilaisia harrastuksia pitää olla useamman kerran viikossa. Lasten syntymäpäivät muistuttavat turkkilaista basaaria. Pakettivuoren keskellä säntäillään ja revitään auki saatuja lahjoja. Vain joku niistä on mieleen ja muut jäävät kartuttamaan ennestään mahdotonta kokoelmaa.

Tiedän, se on nykyaikaa, joten tervetuloa takaisin 2020 luvulle, minäkin.

Mutta se tavallinen hyvä. Sähkö, polttoaine ja elintarvikkeista koostuva lasku oli kohtuullinen. Perheenjäsenet terveitä, toimeentulo kohtuullinen. Ihmissuhteet kunnossa, vierellä joku, jonka kanssa voi arjen asiat keskustella. Edellä mainitut huomataan monesti vasta sitten, kun ne ovat poissa elämästä. Huomataan, että se ”tavallinen hyvä” on itseasiassa ollutkin oikea elämä.

Saunoin lauantaina savusaunassa 2.5 h välillä terassilla vilvoitellen. Hitaasti taivaanrannan taa laskevaa aurinkoa ja syksyisen ruskan värjäämää maisemaa katsellen. Muuttomatkalle lähtevät rastaat tankkasivat ahkerasti loppuja tyrnimarjoja. Ajatukset leijailivat ja elämässä oli  tavallista hyvää.